5 yleisintä haastetta pk-yritysten toiminnanohjauksessa
Mitä opimme 25 PK-yrityksen haastattelusta?

Jyväskylän Yliopiston opiskelijaryhmä toteutti kesällä 2021 Sukkela.io:n toimeksiannosta haastattelututkimuksen, jossa kontaktoitiin suuri määrä PK-yrityksiä, joista lopulta haastateltiin 25 kpl. Halusimme selvittää, miltä puutteet ohjelmistoissa näyttävät kentällä, yritysten itse kertomana. Alla oleva blogiteksti on opiskelijaryhmän yhteenveto haastattelututkimuksen tuloksista.

Tänä päivänä hyvä toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen menestyksen salainen ase. Ilman laadukasta toiminnanohjausjärjestelmää toiminnan kokonaisuuden hallitseminen voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Nykyaikainen, selkeä ja nopeasti toimiva toiminnanohjausjärjestelmä voi lisätä yrityksen kilpailukykyä sitomalla eri osa-alueita yhteen ja vähentämällä manuaalista työtä.


Tässä blogitekstissä tarkastellaan yritysten kohtaamia haasteita ja ongelmia toiminnanohjaukseen liittyen. Tekstiä varten on haastateltu 25 pk-yritystä. Toimialasta riippumatta useat haastatellut yritykset kohtaavat arjessaan samanlaisia haasteita toiminnanohjauksessa. 


Toimintojen pirstaloituminen


Toimivan ja laadukkaan toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta kaikki yritykselle tärkeät toiminnot, kuten laskutus, varastointi ja myynti, ovat saman katon alla ja pelaavat hienosti yhteen. Kokonaisuuden hallitseminen voi olla hankalaa, jos kaikki toiminnot eivät ole saman järjestelmän sisällä, vaan yrityksellä on käytössä monia eri järjestelmiä. Monien eri järjestelmien käyttö esimerkiksi lisää manuaalista työtä, koska tietoja ei voi välttämättä suoraan siirtää toisesta järjestelmästä toiseen.


Jos integraatio eri järjestelmien välillä ei toimi, eivätkä järjestelmät pelaa yhteen toistensa kanssa, voi kokonaisuuden hallinta olla haasteellista. Monille haastatelluille yrityksille on tärkeää, että kaikki toiminnot löytyisivät saman katon alta, jolloin kokonaisuuden hallitseminen olisi helpompaa. Kaksi haastateltavaa kuvaavat tilannetta seuraavasti:


“Ihan pelkillä omilla ominaisuuksilla ei pystytä hallitsemaan kokonaisuutta. Mutta kun ottaa dataa ulos ja sitten omilla työkaluilla analysoi niin sitten toimii.” - - “Eli analysointia tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän ulkopuolella, vaikka sen pitäisi voida tapahtua jo toiminnanohjausjärjestelmän sisällä.” - Haastateltava 11


“[Ideaalitilanteessa yrityksellämme olisi käytössä] yksi ohjelma, jonka kautta voisi hoitaa paljon asioita. Ja eri ohjelmat keskustelisivat keskenään. Nyt kun joudut päivän mittaan avaamaan melkein 10 ohjelmaa, joudut ottamaan yhdestä raporttia ja jakaa toisaalle niin menee siihen työtä.” 
Haastateltava 16


Monien eri järjestelmien käyttö aiheuttaa myös sen, että tieto pirstaloituu useaan eri paikkaan. Ilman yhtä, kaikkia toimintoja kokoavaa toiminnanohjausjärjestelmää tieto ei ole välttämättä helposti löydettävissä yhdestä paikasta, vaan sitä joutuu etsimään eri järjestelmistä. Kyseinen tilanne on arkea useille yrityksille, joista yksi kuvailee tilannettaan näin:


“Suurin ongelma on eri osa-alueiden yhteen toimivuus. Tietyt tiedot ovat tallennettuna paikkaan X, toiset tiedot paikassa Y. On pirstaleista tekemistä, joku asia voi liittyä vakuutukseen, toinen henkilöstöön - sitten ne liittyvätkin toisiinsa ja ovatkin eri paikoissa. Epäloogisuus on ongelma.” - Haastateltava 5


Haasteeksi useiden eri järjestelmien käytössä koetaan myös se, että vain osa työntekijöistä osaa käyttää tiettyjä järjestelmiä. Kaikki yrityksen sisällä eivät osaa käyttää kaikkia järjestelmiä, mikä lisää haasteita järjestelmien käytössä esimerkiksi, jos joku sairastuu:


“Se, että on useita erilaisia ohjelmia lisää riskejä: Kun työntekijä sairastuu tai lähtee pois, niin on ohjelmistoja, joita ei osata käyttää.” - Haastateltava 6


Yksi toiminnanohjausjärjestelmä, joka kokoaa kaikki yrityksen toiminnot yhteen, vähentää turhaa työtä, kokoaa tiedot yhteen ja varmistaa eri osa-alueiden yhteentoimivuuden. Samalla työntekijöiden arki helpottuu, kun jokaiselta vaaditaan vain yhden järjestelmän hallitsemista. Esimerkiksi tiedon etsimiseen lukuisista eri paikoista ei kulu turhaa aikaa, koska kaikki ovat kätevästi saman katon alla. Myös mahdollisuudet seurata eri toimintojen dataa reaaliaikaistuvat: kun yhden osa-alueen tiedot päivittyvät, samalla ne ovat nähtävillä muillakin osa-alueilla. Sujuvan informaation siirron myötä tarvittava tieto on käytössä nopeasti. Valitsemalla nykyaikaisen, helposti hallittavan toiminnanohjausjärjestelmän varmistetaan se, että kaikki osat ovat toisiinsa integroituneet. Näin vältetään joutuminen “sovellusmereen”, jossa taistellaan eri järjestelmien yhteen liimaamisesta, ja kokonaisuuden hallinta aiheuttaa jatkuvasti ylimääräistä stressiä.


Turha manuaalinen työ

Asioiden tekeminen manuaalisesti on yksi haaste, johon yritykset törmäävät toiminnanohjauksessa. Jotkut toiminnanohjausjärjestelmät eivät tarjoa mahdollisuutta tiettyjen toimintojen automatisointiin. On myös tilanteita, joissa yritykset eivät välttämättä itse ole tietoisia automatisoinnin mahdollisuudesta tai tietyistä syistä, eivät ole ottaneet automatisointia käyttöön. Tällöin käytössä voi olla vino pino erilaisia papereita tai huomattavasti manuaalista “näpyttelyä” vaativia ohjelmia. Asioiden tekeminen manuaalisesti on hidasta ja työllistävää sekä voi aiheuttaa virheitä. Haastateltavat kertovat manuaalisen työn aiheuttamista ongelmista seuraavasti:


“On ylimääräistä työtä, kun manuaalisesti tehdään nyt osa. Virheet ja unohdukset on mahdollisia.”

Haastateltava 12


“Palkkojen siirto on työlästä, joutuu käsipelillä tekemään aika paljon. Ja kun se tehdään käsipelillä ja rivejä on paljon, niin siitä tulee helposti virheitä. Se tökkii.” 
Haastateltava 20



Yrityksissä on korkea aika pysähtyä kyseenalaistamaan jokaista manuaalisen työn prosessia. Onko kyse tottumuksesta, jota ei olla ikinä kyseenalaisettu? Vai eivätkö digiratkaisut ole vielä tiedossa?


Työajan hukkaan heittämisestä pitäisi pystyä luopumaan jo 2020-luvulla. Jos työntekijät joutuvat käyttämään aikaansa turhaan tiedon siirtelyyn, päällekkäisiin työtehtäviin tai vaikkapa muokkaamaan raportteja omin käsin, työn teho kärsii. Jokaisesta nopealtakin tuntuvalta, manuaalisesti tehtävästä lisäyksestä kertyy hukkaan heitettyjä sekunteja ja minuutteja, jotka voivat yltää vuositasolla kymmeniin, jopa satoihin työtunteihin. Kiireisellä työkentällä turha manuaalinen työ voi myös aiheuttaa nykyisille työntekijöille jatkuvaa turhautumisen tunnetta, joka ei taatusti tee hyvää heidän sitoutumiselleen ja motivaatiolleen. 


Automatisointi lisää yrityksen sisäistä tehokkuutta vähentämällä ylimääräistä työtä ja nopeuttamalla toimintoja. Automatisoinnin avulla työntekijöiltä jää enemmän aikaa tehtäviin, joissa heidän työpanoksensa on korvaamattomassa asemassa. Parhaimmillaan automatisaatio voi vähentää työvoiman tarvetta, mikä on erityisen tärkeää niille pk-yrityksille, joilla on haasteita henkilöstön riittävyydessä. Mikäli alalla on jo nyt, tai uhkaa olla tulevaisuudessa työvoimapula, lisää tämä entuudestaan digiratkaisujen arvoa. 


Digiratkaisut eivät ainoastaan korvaa käsintehtyä näpyttelyä, vaan voivat useissa tapauksissa tehdä sen myös paremmin minimoimalla unohdusten ja virheiden mahdollisuudet. Jokainen yritys ansaitsee tietojen paikkaansapitävyyden aina varastoinnista laskutukseen. Vaikka virheet ovat inhimillisiä, niiden takia voidaan pahimmassa tapauksessa menettää huomattavia summia rahaa. Miksi siis lisätä virheiden riskiä, kun tänä päivänä on mahdollisuus luotettavaan ja tehokkaaseen automatisointiin?

Järjestelmän käytettävyysongelmat


Yritykset kokevat haasteita myös toiminnanohjausjärjestelmien käytettävyydessä. Osaa toiminnanohjausjärjestelmistä on vaikea käyttää, eivätkä eritasoiset IT-taidot esimerkiksi sukupolvien välillä helpota asiaa.  Käytettävyysongelmia aiheuttavat järjestelmän koettu sekavuus ja epäloogisuus sekä järjestelmän vanhuus. Yksi kriteeri toiminnanohjausjärjestelmän valinnassa voikin olla se, että järjestelmä on yleisilmeeltään selkeän näköinen. Haasteita käytettävyydelle tuottaa myös järjestelmien terminologia, joka on käyttäjille tuntematonta eikä sitä ymmärretä. Yrityksissä kuvaillaan ilmiöitä seuraavasti:

“Meillä on yksi iso haaste: järjestelmä on niin vanha, että pelätään, että milloin se mahdollisesti alkaa ronklaamaan. Järjestelmä on niin vanha eli kun serverit muuttuu uudempiin niin on se riski, että se ei jossain vaiheessa enää toimi.” - Haastateltava 2


“Käytettävyys on välillä ihan pepusta. Olen oppinut itse käyttämään, mutta monet uudet työntekijät ovat vaikeuksissa. Paljon uusia sanontoja, mitä ei ymmärrä ja ne eivät liity mihinkään. Sitten pitää jotain enteriä painaa, eikä tiedetä miksi. Siellä on myös paljon sekaisin englantia ja suomea.” - Haastateltava 7


Koettuja järjestelmän käytettävyysongelmia ovat myös järjestelmän joustamattomuus ja kankeus. Jos järjestelmä on kankea, sillä ei välttämättä pystytä tekemään haluttuja asioita tai se pakottaa tekemään asioita moneen kertaan. Esimerkiksi jos järjestelmä ei joustamattomuutensa vuoksi anna mahdollisuutta kopioida tietoja järjestelmän sisällä, ne pitää lisätä uudestaan manuaalisesti. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi seuraavasti:


“Joustavuus siinä on haaste. Jos tekee virheen, se tuottaa hirveästi ongelmia sitten. Jos teet väärälle asiakasnumerolle tarjouksen, en ole itse pystynyt kopioimaan uudelleen. Vähän jäykkä se on. Siinä on just sellaisia erikoisuuksia, jotka pitää ihmisen hiffata. Ei ole logiikkaa siinä.” - Haastateltava 7


Lisäksi haasteita käytettävyydessä lisää koettu epävarmuus järjestelmän vakautta kohtaan. Järjestelmä koetaan epävakaaksi, jos se toimii virheellisesti tai tarjoaa virheellistä tietoa. Eräs haastateltavista (haastateltava 23) koki yrityksensä järjestelmän luottettavaksi aiemmin, mutta myöhemmin havahtui yllättäviin “bugeihin”, kun järjestelmä ei esimerkiksi osannut laskea kaikkia indeksejä. Tämä aiheutti epävakautta tekemiseen. Hänen mukaansa “tulee hankala olo, kun ei voi luottaa tietoon, jota järjestelmä tarjoaa”.


Käytettävyyttä saattaa hankaloittaa myös se, ettei toiminnanohjausjärjestelmä toimi halutulla käyttöalustalla, esimerkiksi kosketusnäytöllä.

    ·      

“[Käytössä oleva ERP] ei ole kosketusnäytöllä paras käytettävä, pitää olla tietokone. Olisi kiva, jos voisi kännykällä tai tabletilla tehdä. -- Puhelimella voi tehdä osan, mutta ei kaikkia toimintoja.” - Haastateltava 20


Jos toiminnanohjausjärjestelmiä ei osata käyttää kunnolla, niistä saatavat hyödyt eivät tule oikeuksiinsa. Edellä mainitut haasteet käytettävyyden kanssa voivat aiheuttaa tilanteita, joissa yritys ei voi toteuttaa toiminnanohjausjärjestelmän avulla asioita joita haluaisi tai järjestelmään ei saada sellaista näkymää, joka miellyttäisi. 


Käyttäjien tietotekniset taidot ovat vaihtelevia ja monille voi tuntua raskaalta joutua opettelemaan monen erillisen järjestelmän käyttöä. Käyttäjien tarvitsee opetella käyttämään vain yhtä järjestelmää, jos toiminnanohjausjärjestelmä tarjoaa kaikki tarvittavat toiminnot. Tällöin ongelmatilanteissa ratkaisuja tarvitsee etsiä vain yhteen käytössä olevaan järjestelmään. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä on selkeä ja niin helposti käytettävä, että jokainen työntekijä oppii käyttämään sitä. Käyttäjäystävällisyydellä voidaan minimoida tilanteet, joissa tekeminen keskeytyy osaamattomuuden tai epäselvän käyttöliittymän takia.


Järjestelmien käytettävyysongelmat voivat heikentää työntekijöiden tuottavuutta. Vaihtoehtoisesti käyttäjäystävällinen toiminnanohjausjärjestelmä parantaa tuottavuutta, jolloin prosessit ovat sujuvampia ja aikaa vapautuu liittymien kanssa taistelemisesta sinne, missä työvoimaa todella tarvitaan. Valitsemalla nykyaikaisen, käyttäjämäärältään suuren ERP:n, voi lisätä todennäköisyyksiä sujuvaan ja helppoon käyttöön. Tämä johtuu siitä, että laajalla yleisöllä käytössä olevissa toiminnanohjausjärjestelmissä kohdattuihin haasteisiin on todennäköisesti jo löytynyt ratkaisu.


Hinta-hyötysuhteen kohtuuttomuus


Toiminnanohjausjärjestelmien aiheuttamat kustannukset koetaan usein kohtuuttomina. Toiminnanohjausjärjestelmää ei välttämättä ole otettu käyttöön vaikka haluttaisiin, koska sen aiheuttamat kustannukset koetaan niin suurina. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmiin ostettavat lisäpalikat voivat lisätä kustannuksia entisestään. Yritykset kertovat tilanteestaan seuraavasti:


“Se [yhden ERP:n] sisään ajaminen yritykseen, jossa tällä hetkellä käytössä useita eri järjestelmiä on niin iso asia, että se pitäisi oikeasti resurssoida ja projektoida kunnolla, ei ole nyt resursseja.” - Haastateltava 23


“Jokainen lisäominaisuus maksoi lisää. Esimerkiksi 50e / lisäominaisuus. Lisäominaisuudesta pitää olla joku selkeä hyöty.” - Haastateltava 16


Jotkut yritykset maksavat liikaa toiminnanohjausjärjestelmän toiminnoista, joita he eivät edes käytä. Tämä heikentää kustannustehokkuutta. Yrityksellä on kuitenkin lupa vaatia rahoilleen vastinetta. Lisäksi joidenkin tiettyjen toimintojen, esimerkiksi laskutuksen, aiheuttamiin kustannuksiin ei olla tyytyväisiä. Joskus loppulasku saattaa myös yllättää:


“Kustannuserä yllättää aina. [Käytössä oleva ERP] on ollut kuukausilinsenssimaksuilla, jotka eivät ole itsessään suuria, mutta niihin tulee joka kuukausi ylimääräisiä kuluja. Kustannus tämän kokoisessa yrityksessä nousee suhteettoman kalliiksi, esimerkiksi ylläpidon ja päivittämisen takia. Joka kuukausi tulee paljon asiaa, joita pitää kysyä sieltä tai päivittää ja tehdä.” - Haastateltava 21


Pk-yritysten on tärkeää pystyä ennakoimaan toiminnanohjausjärjestelmään käytettävät kulut. Ennakointia tukevat palveluntarjoajan läpinäkyvyys hinnoittelussa, käytön mukainen laskutus, kuukausilisenssit ja ilmainen tuki. Laajalla yleisöllä käytössä olevien ERP:ien palveluntarjoajat takaavat usein ilmaista tukea järjestelmän käyttöliittymän haasteisiin. Toisaalta nykyaikaisen, ison levikin toiminnanohjausjärjestelmän haasteista iso osa on jo ehditty ratkaisemaan, mikä minimoi yhteydenotto tarpeet.


Mikäli yrityksellä on yhden kattavan toiminnanohjausjärjestelmän sijaan käytössä useita eri toiminnanohjausjärjestelmiä, ovat kustannukset luultavasti suuremmat. Tämä johtuu siitä, että monen järjestelmän yhteen sovittaminen on kallista, koska se vaatii väistämättä paljon työtä. Yritykset avautuvat lisäkustannuksista seuraavasti:


“Jos tehdään joku liittymä nyt jonnekin, se vaatii paljon räätälöintiä ja se maksaa aika paljon. Tarvii useita päiviä töitä ja kalliita tunteja.” - Haastateltava 12


“Meillä on suhteellisen paljon irrallisia järjestelmiä.” -- “Irrallisissa on aina se, että se maksaa ja pitää jollain tavoin yllä.” - Haastateltava 23


Vaikka rajapinnat järjestelmien välillä olisivat toimivat, ne lisäävät silti kustannuksia. Kun kaikki toiminnot ovat saman järjestelmän sisällä, ne keskustelevat automaattisesti keskenään eikä ylimääräisiä kustannuksia rajapintojen tekemisestä synny. Samalla yrityksen on järkevää keskittää resurssinsa yhteen, kaikki toiminnot kokoavaan ERP:hen. Tällöin yrityksen ei tarvitse luoda erillisiä projekteja lukuisille järjestelmille, vaan voidaan keskittyä yhden järjestelmän kehittämiseen.


ERP-projekteja on suotavaa lähteä toteuttamaan moduuli kerrallaan: tällöin hinta pysyy hallinnassa ja turhilta maksuilta voidaan välttyä. Ideaalista yritykselle on, että kokonaisuus suunnitellaan juuri omiin tarpeisiin. Näin vältetään ylimääräiset kulut. Pk-yritysten on hyvä välttää turhan raskaita järjestelmiä ja suosia kevyitä, huomattavasti halvempia ratkaisuja. Lisäksi kustannustehokkaita ratkaisuja toiminnanohjausjärjestelmästä saadaan esimerkiksi siirtymällä manuaalisesta kirjanpidosta ja taloushallinnosta automaatisoituihin digiratkaisuihin.


Sopivaa ERP:tä ei löydy 


Useat haastatellut yritykset kokevat myös, että sopivaa toiminnanohjausjärjestelmää on vaikea löytää, koska ne eivät sovi yhteen heidän toimialansa kanssa. Järjestelmät luodaan usein soveltuvaksi usealle alalle. Tällöin päädytään luomaan vain yleiset yrityksen toiminnanohjauksen kannalta tarpeelliset toiminnot. Yritykset kertovat näkemyksistään seuraavasti:


“Eri toimialoilla on eri tarpeita. Toiminnanohjausjärjestelmät on geneerisiä ja niiden      on vaikea palvella kaikkia toimialoja, koska tarpeet on ristiriitaisia.” - Haastateltava 11


“Kysymys on siitä, että harvoin tehdään yhdelle alalle istuviksi. Sama järjestelmä pitäisi soveltua useammalle alalle, silloin joudutaan tekemään kompromisseja.“
- Haastateltava 16


Geneerisesti luodut järjestelmät toimivat, mutta hyödyllisten toimintojen puute on usean haastatellun yrityksen havaitsema ongelma. Joissain toiminnanohjausjärjestelmissä ei ole riittävästi tarpeellisia toimintoja kyseiselle yritykselle, jolloin ei voida toteuttaa haluttuja toimintoja. Tällöin yritykset turvautuvat ulkopuolisiin ohjelmistoihin tai räätälöivät tarpeellisia toimintoja vaihtelevalla menestyksellä. Sopivaa toiminnanohjausjärjestelmää voi kuitenkin olla vaikea räätälöidä. 


Suuret järjestelmät voivat olla varsinkin pienen organisaation käytössä kankeita. Eri toimialojen yritykset kokevat myös, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat liian raskaita tai monimutkaisia, jolloin niiden käyttämiseen menee liikaa aikaa. Yritykset havaitsevat tilanteita, joissa he eivät voi vaikuttaa järjestelmän kokokaisuuteen niin, että se voisi mukautua heidän toimialaansa. 


“Nykyään saat paketin ja siellä on tietyt ominaisuudet ja niitä ei pysty niin hyvin mukauttamaan.” - Haastateltava 11


 “Mitä on tutustunut vuosien varrella tiettyihin toimintoihin, edelleen on sama ongelma: monet yrittää tehdä liian laajan, saat liian ison paketin, jolla et tee mitään.” 
- Haastateltava 8


Joustavuus ja nopea reagointikyky ovat usein pk-yritysten kilpailuetuja. Sopivan ERP:n tuleekin joustaa tarpeiden mukana. Joustavuutta ERP:hen saadaan esimerkiksi siten, että siihen on helppoa lisätä uusia osia yrityksen kasvaessa tai vaihtoehtoisesti karsia osia sen toiminnan muuttuessa. Yleinen totuus on, ettei raskaita toiminnanohjausjärjestelmiä yleensä luoda sopivaksi juuri tietylle toimialalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suuressa ERP-järjestelmien joukossa olisi soveltuvia järjestelmiä. Joukossa on useita järjestelmiä, jotka on mahdollista sovittaa yrityksen omien tarpeiden mukaan juuri niillä toiminnoilla, joita konkreettisesti käytetään ja tarvitaan. Valitessa laajan käyttäjäkunnan toiminnanohjausjärjestelmän edistetään mahdollisuuksia siihen, että yrityksen tarvitsemat lisäosat ovat jo olemassa.


Nykyaikainen ERP ratkaisee vanhanaikaiset ongelmat


Yritysten toiminnanohjaukseen liittyy lukuisia haasteita, joista tässä tekstissä avattiin vain murto-osa. Toimintojen pirstaloituminen aiheuttaa ongelmia, kun järjestelmät päivittyvät, eivätkä enää pelaakaan yhteen. Arvokasta työaikaa valuu hukkaan, kun automatisoitavissa olevia toimintoja väännetään manuaalisesti tietämättä paremmasta. Mitä useampi järjestelmä on käytössä, sitä useampi lasku syö kilpailukykyä. Juuri omiin tarpeisiin sopivaa toiminnanohjausjärjestelmää ei myöskään aina löydy laajasta järjestelmien kirjosta.


Nämä ongelmat voivat tuntua uniikeilta, mutta toimialasta riippumatta useat yritykset kamppailevat samojen haasteiden kanssa. Aina ratkaisuista ei edes tiedetä ja joskus niitä ei vain haluta ottaa esimerkiksi ennakkoluulojen takia käyttöön. Kaikkeen tottuu: järjestelmäviidakkoon, kokonaisuuden hallinnan menettämiseen, suuriin kustannuksiin, käytettävyysongelmiin, turhaan manuaaliseen työhön… Lista on loputon. Ongelmien sivuuttaminen on kuitenkin vakava haitta kilpailukyvylle.


Siinä missä tässä jutussa listatut haasteet eivät ole uniikkeja, ei myöskään niiden ratkaiseminen ole rakettitiedettä. Näihin ongelmiin on olemassa hyvinkin yksinkertainen ratkaisu: nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä. 


Helposti hallittavissa oleva järjestelmäkokonaisuus takaa sen, ettei toimintojen pirstaloitumisesta tarvitse huolehtia. Pirstaloituneille prosesseille ja päällekkäisille järjestelmille voi sanoa hyvästit. Nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä kokoaa kaikki tarpeelliset toiminnot samaan softaan, jolloin ne keskustelevat keskenään näppärästi. Tämän ansiosta kaikki data löytyy samasta järjestelmästä eikä data pirstaloidu tai tuplaannu useisiin eri järjestelmiin. 


Hyvä ERP on joustava, nopea ja niin helppokäyttöinen, että jokainen työntekijä kokee hallitsevansa sen käyttämisen. Manuaalisesti tekeminen voi tuoda yritykselle vakavaa kilpailuhaittaa, kun korvaamattomia työtunteja valuu hukkaan, eikä inhimillisiltä virheiltä ja unohduksilta voida välttyä. Kattavan ERP:n takaamalla automatisoinnilla voidaan säästää aikaa ja nopeuttaa toimintoja. Samalla voidaan parantaa toiminnan eri osa-alueiden tehoa esimerkiksi kehittämällä asiakkaan käyttökokemusta ja tekemällä yhteydenpidosta asiakkaisiin helppoa. Sen sijaan, että turhaan käyttäisi rahaa useisiin eri järjestelmiin tai kohtuuttoman kalliiseen ERP:hen, jokainen yritys ansaitsee toiminnanohjausjärjestelmän kohtuulliseen hintaan. Hyvä ERP taipuu juuri sinun yrityksesi tarpeisiin.

Varaa etäpalaveri tästä!

Katsotaan, miten voisimme olla avuksi. Ehdotamme mielestämme teille parasta ratkaisua.

Odoo Valmistus - Esittely
Yleiskatsaus Odoon Valmistus-appiin. Miten tehdään valmistustilaus? Miten merkataan valmistustilaus tehdyksi?